Tunnen, miten tuuli tarttuu minuun ja – lennän, lennän. Näen meren ylhäältä päin, tunnen voimakkaana sen syvän tuoksun, kun se pärskyy valtoimenaan. Se ei lepoa kaipaa. Kuulen sen laulun, sen armottomat iskut rantaan. Fyysinen kehoni seisoo rannan hiekassa, kasvot suolavedestä märkinä ja onnellisina. Aistein laajenen meren kokoiseksi. Se laulaa minulle yksinäisyyttään, voimaansa ja samalla myös rakkauttaan. Ehtymätön on sen kauneus, sen suuruus ja ikuisuus. Mestari minussa, samoin Ihminen ja Minä olen –tietoisuus[1], rakastaa kokea elämää maan päällä. Sen yllätyksellisyyttä ja ikiaikaisuutta, hiljaisuutta ja kuohuntaa, alkuja ja loppuja. Kiitollisuus on ääretön.
Fyysiset aistimme ovat meillä jokapäiväisessä käytössä. Haju- ja makuaisti sekä näkö-, kuulo- ja tuntoaisti – käytämme niitä milloin enemmän, milloin vähemmän tietoisesti. Uudessa energiassa on hyvä laajentaa aistejamme ja tulla niistä enemmän tietoiseksi. Aistien paikkaa voi myös vaihtaa keskenään. Musiikkia voi maistella, maalaustaidetta kuunnella ja kosketusta voi haistella. Voimme kokea energian ympärillämme kitkeräksi tai makeaksi. Laajentamalla aistejamme tietoisuus laajenee ja kykenemme aistimaan enemmän, niin tässä todellisuudessa kuin unimaailmassakin.
Kuvaan tässä blogikirjoituksessani uuden energian aisteja, jotka laajentavat tietoisuutta ja muuttavat kokemusta elämästä.[2] Kutsun näitä aisteja mestariaisteiksi ja niitä on olemassa todella monia. Tässä kirjoitan ainoastaan muutamista. Emme ole tottuneet mieltämään näitä käsitteitä aisteiksi, joten niihin tutustuminen vaatii avointa mieltä ja tunnustelua, ehkä harjoitteluakin. Lisää näitä asioita käsitellään muun muassa Arkkairoksen Mestarikursseilla.
Mielikuvitus on yksi mestariaisteista. Se ei ole mielen toimintaa eikä visualisointia. Se on aistimista, ei ajattelua. On tärkeää, että tunne on siinä mukana. Mielikuvitus on kiehtova aisti, kun sitä käyttää arjen elämässä. Arjen ahdistuksesta voi vapautua mielikuvitusaistin avulla, tunnustelemalla potentiaaleja. Potentiaalit ovat mahdollisten kokemusten kuplia ympärilläsi. Voit valita niistä haluamasi. Nuo potentiaalit ovat sinun itsesi luomia, kauan, kauan sitten. Siitä siis vain valitsemaan!
Päiväunelmointi on mahtavaa mielikuvitusaistin toteuttamista. Moni muistaa sen lapsuudesta, mutta onko sille nyt vielä aikaa ja tilaa? Mielikuvitus ja valinta luovat todellisuuttasi. Einstein, Mozart ja Beethoven – he kaikki olivat taitavia ja lahjakkaita tässä.
Tärkeä mestariaisti on kauneus, se että kokee ja arvostaa kauneutta kaikessa. Kauneus aistina on lähellä myötätuntoa, kiitollisuutta ja hyväksyntää. Kaikkea ympärillään voi ihailla ja löytää siitä kauneutta, sen sijaan että pyrkisi muuttamaan näitä asioita ja tilanteita.
Kauneutta on jouluvalot marraskuun pimeässä sekä myös pimeys niiden ympärillä. Kauneutta on ystävyys yli rajojen ja ystävyyden rakentuminen. Kauneutta on pitkät aamu-unet silloin, kun sitä tarvitsee. Kauneutta on kehon voimaa ylläpitävät terveet solut kehossa, jos joskus jostain kolottaa. Kauneutta on elämän ihmeiden salliminen sekä myös sen haasteet.
Fokusointi on yksi tärkeimmistä aisteistamme. Meillä on tarve fokusoida tietoisuutemme, jotta onnistuisimme paremmin toiminnassa. Tämän vuoksi fokusoinnista on tullut liiankin tarkkaa. Kun katsomme sitä yhtenä mestariaisteista, voisimme hellittää vähän. Itse asiassa meillä on taito fokusoida todella moneen asiaan yhtaikaa, yhden asian sijasta. Olemme vain unohtaneet tämän. Voit harjoitella tätä keskittymällä vaikka tämän tekstin lukemiseen, viime öiseen uneesi, tulevaan ateriaasi ja ystäväsi haasteelliseen elämäntilanteeseen juuri nyt, samanaikaisesti. Vaikka aluksi harjoitus tuntuu haasteelliselta, voit kehittyä harjoittelemalla lisää.
Ilmaiseminen on paitsi yksi mestariaisteista, myös luontainen lahjamme. Se on uloshengityksemme. Tavalla tai toisella me ilmaisemme itseämme. Myös masennus ja viha ovat ilmaisemisen muotoja. Ilmaiseminen on meille luontaista; se vetää lisää energiaa puoleensa, ja se voi saada todella monenlaisia muotoja.
Meillä on intohimoinen tarve ilmaista itseämme. Se voi olla ihan mitä tahansa sellaista, mitä haluat tehdä. Mikäli ilmaisumme tukahtuu, näkyy se usein kehossamme jonkinlaisena tukoksena. Siksi on suotavaa löytää itselleen sopiva ilmaisumuoto ja toteuttaa sitä. Energioilla leikkiminen on hauskaa! Kokkaa, kirjoita, laula, soita, maalaa – ihan mitä tahdot.
Hengitä siis syvään ja tunnustele tänään mestariaistejasi. Tunne, miten lähellä ne ovat ja miten voit kokea niitä lisää. Monelle juuri tämä pimeä aika vuodesta antaa mahdollisuuden kokea maailmaa, ympäristöä ja omaa kehoa syvästi ja ihmetellen. Aisteilla – ihmisaisteilla ja mestariaisteilla – on tässä suuri rooli. Anna kokemusten niistä loistaa!
[1] Aiheesta lisää Arkkairoksen blogikirjoituksessa ‘Minä olen -tietoisuus’, ‘Mestari’ ja ‘Ihminen’ – Eijamarian elämää
[2] Aiheesta lisää Arkkairoksen Mestarikouluissa; ja kirjassa Adamus Saint-Germain. Transmitted by Hoppe, G. & Hoppe, L. 2012. Live Your Divinity. Inspiration for New Consciousness; sekä Crimson Circlen kurssimateriaaleissa, www.crimsoncircle.com
Kiinnostava teksti aisteista ja niiden laajenemisesta, kiitos siitä! Upeita laajennuksia ihmisen kokemisen tapoihin. Jäin miettimään aistin käsitettä. Se liittyy mielessäni vanhastaan niin läheisesti fyysisiin aisteihin, että en pääse kunnolla kiinni noihin kaikkiin uusiin aistin muotoihin entisen käsitteen avulla. Jotenkin ymmärrän monet niistä pikemminkin kykyinä. Meillä on kyky kuvitella, kyky fokusoida, kyky aistia kauneutta ja ilmaista itseämme.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi ja palautteestasi, Irma! Minustakin tämä on todella kiinnostava ja innostava aihealue. Mestariaistien kautta kokemisesta tulee aina täysi, rakkaudellinen ja niin kotoisa olo. Käsitteiden kanssa on usein tiettyjä haasteita. Kun Tobias-materiaaleissa (crimsoncircle.com) ensimmäisen kerran puhuttiin enkeliaisteista (joista kirjoitan mestariaisteina nyt) tammikuussa 2002, tuntui tuo käsite minusta kyllä heti luontevalta. Nyt kun ymmärrän, että näitä ei-ihmisaisteja on kirjaimellisesti lukemattomia, tuntuu hyvältä fiilistellä jokaista niistä aivan omanlaisenaan. Ihmisaisteistakin puhuttaessa ’kuulen’ kyllä aina tuossa käsitteessä painokkaammin verbin aistia, joka on kyky, mistä sinäkin tietyllä tavalla puhut.
TykkääTykkää