Ootko nähnyt enkeleitä,
siskoni sä milloinkaan?
Oomme kerran kaikki heitä,
niinhän meille luvataan.
Kari Tapio[1], suomalaisten sydänten tulkki, lauloi meille tähän tapaan enkeleistä, taivaallisista henkiolennoista, Jumalan sanansaattajista. Värssyn jälkimmäisen puoliskon voi tulkita kuvaavan, ainakin symbolisesti, ihmisen evoluutiotietä takaisin taivaisiin: Oomme kerran kaikki heitä.
Ajatus ei sovi tieteelliseen maailmankuvaan, sillä se ei ole tiedeyhteisön hyväksymä eikä nykyisten tieteen menetelmien mukaan todennettavissa. Ihmisen kehitystie, evoluutio, on valtavirta-ajattelua, mutta sitä edeltävä involuutio, laskeutuminen taivaista maan päälle, aineen tiheyteen, ei sitä vielä ole. Se edustaa esoteeriseksi[2] luonnehdittavaa ajatussuuntaa, jolla silläkin on aina ollut oma kannattajakuntansa.
Sen sijaan enkeleillä on vankka sija kristinuskon sisällä. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Mikkelinpäivänä[3] juhlitaan erityisesti arkkienkeli Mikaelia. Enkeli taivaan lausui näin on suomalaisille tuttu, juhlava joulumielen viestintuoja. Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, hänt’ ihana enkeli kotihin vie, on myös aikuisia lohduttava sanoma joskus karusta kotitiestä korpimaan kautta. Tietokirjailija-teologi Esko Miettisen[4] mukaan Maan korvessa kulkevi lapsosen tie muodostaa yhdessä siihen liittyvän enkelipainokuvan kanssa suomalaisen enkeliuskon perustan.
Anna-Mari Kaskisen[5] monet kauniit runot kiteyttävät ihmisen ikävän näkymättömään enkeleiden maailmaan. Kaipuu aktualisoituu erityisesti hädän hetkellä. Kaunista siinä on myös se, että runon voi ottaa omakseen niin kristitty kuin myös väljemmän henkisen suuntauksen omaksunut.
Tunnetko kaipausta
tuntemattomaan?
Etsitkö lohdutusta
hetkeesi vaikeaan?
Kaipaatko maahan, jota
silmillä näe et?
Enkelin laulua ehkä
unessa kuuntelet.
Mielesi vaeltaa täältä
maailmaan salattuun,
ikuisen lähteen luokse,
juurelle elämän puun.
Surusi kaikkein suurin
portti nyt olla voi.
Mielesi levottomuuteen
enkelin laulu soi.
Enkelien maailma ei ole kuitenkaan pelkästään näkymätön, sillä monilla ihmisillä on siitä mullistavia ja sykähdyttäviä aistikokemuksia, joiden muisto on kirkkaana mielessä vielä vuosikymmenien kuluttua. Enkelin voi nähdä tai hänen läsnäolonsa voi aistia äänenä, kosketuksena tai kirkkaana valoilmiönä. Usein hiljattain kuollut omainen käy enkelin hahmossa kertomassa, että kaikki on hyvin, jatkakaa elämäänne, tai enkeli huudahtaa varoituksen olla tekemättä jotain tuhoon johtavaa.[6]
Viime vuosikymmeninä on yleistynyt uudenlainen enkelifilosofia, jonka mukaan omaan suojelusenkeliin ja muihin enkeleihin voi luoda tietoisen yhteyden mielikuvituksen ja keskittymisharjoitusten avulla. Tarjolla on enkelihoitoja ja -kanavointeja vaikeisiin elämäntilanteisiin tai arjen pulmiin. Yhteistyö enkelien kanssa tapahtuu energiatasolla sydämen ja intuition kautta. Enkelit tuovat ideoita ja inspiraatiota ja heidän läsnäolostaan tulee hyvä ja lämmin olo. He auttavat meitä oivaltamaan, että jumaluus löytyy myös meistä itsestämme ja siihen voi yhdistyä jo ihmisenä ollessaan. Tässä uudessa ajassa emme kasva enää välttämättä kärsimysten kautta vaan rakkauden avulla.[7]
Olen itse saanut kokea näitä mieltä kohottavia enkeli-ilmestyksiä muutaman kerran pitkällä tielläni elämän tarkoituksen etsijänä. Ensi kerran näin pienen ihanan riehakkaan enkelin reiki-kurssilla. Olin muiden kurssilaisten käsittelyssä vatsallani maaten toisten virrattaessa energiaa, kun pieni suloinen enkeli ilmaantui silmieni eteen eräänlaista taikasauvan ja vappuhuiskan välimuotoa heiluttaen. Sen olemus oli riehakkaan vauhdikas ja iloinen ja se riemuitsi valtavasti päästessään esittelemään ilon viestiään. Se antoi potkua riemun sanomalleen heiluttamalla sauvaansa tarmokkaasti ja vauhdikkaasti. Iloitkaa ja eläkää, ihmiset, nauttikaa kaikesta, mitä elämä tarjoaa, oli sen sanoma. Tajusin, että ihmismielelle myös tämä ilon viesti voi olla hyvin parantava ja eheyttävä. Elämä on liian kallisarvoista käytettäväksi murheen alhossa piehtaroimiseen. Synkimmissäkin oloissa löytyy ilon ja riemun aiheita.
Toisen kerran tein netin välityksellä ohjattua online-meditaatiota, jossa keskityttiin tuntemaan omaa sisintä olemusta. Kuka minä oikein olen? Mikä on todellinen olemukseni? Tähän syventyessäni näin taas riemuitsevan enkelin laskeutuvan luokseni. Nyt hänellä oli valolyhty kädessään ja hän ikään kuin luovutti sen minulle. Hänen sanomansa oli: Sinäkin olet valon enkeli. Samalla tavoin kuin reiki-kurssin pikkuenkeli tämäkin isompi enkeli tunsi valtavaa riemua siitä, että sai vihdoin, vihdoin, vihdoin toimitettua sanomansa perille. Nyt hän saattoi huokaista helpotuksesta, huh, huh, lopultakin, kylläpä se kesti!
Näiden kokemusten jälkeen kosketukseni näkymättömään maailmaan on syventynyt monin eri tavoin. Harhan verho fyysisen ja näkymättömän välillä on enää ohut ja kevyt. Anna-Mari Kaskisen kauniin kuvauksen mukaan tuo ihmeellinen maailma on vain henkäyksen päässä. Se on avoin meille kaikille ja sitä on ihana tutkia.
Jo vierellämme aivan
on ihmeellinen maa,
ja joskus, aivan hiljaa,
se meitä koskettaa.
Se hipaisu on siiven
tai tuuli hiljainen.
On valtakunta täällä
keskellä ihmisten.
Nyt vielä silmillemme
se suljettuna on,
vaan joskus keskellemme
käy kajo auringon.
Se salaisuutta hohtaa,
se kutsuu kaivaten,
ja kerran vielä saamme
me nähdä ihmeet sen.
Kirjoittaja Irma Rantala on kulkenut tien näkymättömään maailmaan monien kiertoteiden kautta. Aluksi hän etsi tietoa ja ymmärrystä itsensä ulkopuolelta ja tutki elämää monien opintojen ja työtehtävien avulla. Matkaan mahtui talous-, oikeus- ja sosiaalitieteitä, psykologiaa ja kulttuuriantropologiaa, kunnes hän lopulta oivalsi, että kaikki löytyy ihmisen sisältä. ”Niin kuin sisäpuolella, niin myös ulkopuolella.” Kun ihmisen sisällä vallitsee rauha, se näkyy myös hänen ulkoisessa maailmassaan.
[1] Tapio, Kari. 1993. Enkeleitä seitsemän. Valaise yö – Lauluja elämää suuremmasta. Audiovox Records. https://www.youtube.com/watch?v=vwl5e7KFCio
[2] Esoterian uskontotieteellisestä määritelmästä ks. esimerkiksi Sohlberg, Jussi. 2017. Länsimainen esoteria Suomessa. Teoksessa Ruth Illman, Kimmo Ketola, Riitta Latvio & Jussi Sohlberg (toim.) Monien uskontojen ja katsomusten Suomi. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 48. http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/2AA37D11FA0613ACC22580B20038D68B/$FILE/Kirkkohallitus_MUKS%20julkaisu_verkkojulkaisu_17_04_24_B.pdf
Selkeä kuvaus esoterian lainalaisuuksista esoterisesta näkökulmasta teoksessa Dethlefsen, Thorwald. 1987. Kohtalo on haaste. Elämä ja kohtalo ikivanhojen salaoppien valossa. Suom. Leena Katila. Karisto.
[3] EVL.FI Mikkelinpäivä on enkelien ja lasten juhlapyhä. https://evl.fi/kirkossa/pyhapaivat/mikkelinpaiva
[4] Miettinen, Esko. 2012. Taivaallisia vieraita. Kristillinen enkeliperinne Suomessa. Kirjapaja.
[5] Kaskinen, Anna-Mari. 2009. Enkeleiden maassa. Sanoja uskosta ja toivosta. Kirjapaja.
[6] Ramstadius, Nina. 2005. Enkeli lensi ohi. Suomalaisten enkelikokemuksia. Gummerus.
[7] Ranto, Kirsi. 2018. Sydämen matkaopas. Naisen vaiettu voima. Tammi.
Arkkairos 